Vieraskielisen ammatillisen koulutuksen järjestäminen tulee vapauttaa

Kauppakamarit ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät vaativat vieraskielisen ammatillisen koulutuksen järjestämisen vapauttamista lupamenettelystä. Suomi tarvitsee lähivuosina tuhansia uusia ammattiosaajia. Omat nuoremme ja muu työvoima eivät riitä täyttämään kysyntää.

Suomeen tarvitaan lisää työvoimaa. Yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä arvioidaan nousevan nykyisestä 20 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2030. Vajaassa 10 vuodessa syntyvyys on laskenut lähes neljänneksen. Oma väestömme ei riitä pitämään yllä yhteiskuntamme työllisyyttä ja taloudellista kasvua.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää luvan ammatillisille koulutuksenjärjestäjille toteuttaa muuta kuin suomen- tai ruotsinkielistä koulutusta. Lupia yhteen tai useampaan englanninkieliseen tutkintoon on myönnetty 16 koulutuksenjärjestäjälle ja näistä yhdellä on oikeus myös yhteen venäjänkielisen tutkinnon järjestämiseen.

Monet koulutuksen järjestäjät ovat suoraan yrityksistä ja alueellisilta kauppakamareilta tulleiden viestien perusteella hakeneet lupia vieraskielisiin tutkintoihin, mutta turhaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön vastaus hakemuksiin on nihkeä: ”Opiskelijan työmarkkina-asema ei ole turvattu, ellei saavuteta riittävää suomen tai ruotsin kielen taitoa”.

Jopa 80 prosenttia Kauppakamarien jäsenyrityksistä toteaa, että pula osaavasta työvoimasta haittaa kasvua.

Tulevan hallituksen tulisi vapauttaa koulutus lupamenettelystä heti. Mitä tehokkaammin ammatillinen koulutus voi vastata kysyntään, sitä paremmin yrityksemme voivat ja tuottavat verotuloja myös koulutusjärjestelmämme hyväksi.

Suomi elää viennistä ja yrityksemme tarvitsevat osaavaa, kielitaitoista henkilöstöä kaikkiin tehtäviin. Ei riitä, että yrityksen ylin johto ja vientihenkilöstö hallitsee oman alansa ammattisanaston ja kykenee kommunikoimaan asiakkaidensa ja kumppaneidensa kanssa. Myös huolto-, asennus- ja muissa asiakaspalvelutehtävissä toimivilta edellytetään nykyään sujuvaa ja monipuolista kielitaitoa. Vieraskielinen ammattikoulutus on yksi tärkeimmistä keinoista turvata riittävä osaavan työvoiman saatavuus kansainvälistyville suomalaisille yrityksille ja sitä pitäisi olla tarjolla laajasti eri puolilla Suomea, sanoo toimitusjohtaja Pertti Kinnunen Etelä-Pohjanmaan kauppakamarista.

Vieraskielinen koulutus on paitsi mahdollisuus suomalaisille kansainvälistymiseen, myös keino lisätä maamme houkuttelevuutta kansainvälisille osaajille. Kielitaitoisen työvoiman saatavuudella voi olla niin ikään vaikutuksia kansainvälisten yritysten investointihaluihin ja sijoittumiseen Suomeen.

Sedussa on ollut englanninkielistä koulutustarjontaa esimerkiksi robotiikka-, sähkö-, sosiaali- ja terveys- sekä liiketoiminnan alalla. Viime aikoina on tullut kasvavissa määrin viestejä yrityskentältä englanninkielisen koulutustarjonnan lisäämisestä ja asiaa on selvitetty. Nykyinen lupakäytäntö on monivaiheinen ja siihen olisi hyvä saada kevennystä. Yrityselämästä nouseviin koulutustarpeisiin pitää pystyä vastaamaan nopeasti, kertoo vararehtori Pasi Artikainen Koulutuskeskus SEDUsta.

Lisätiedot:

 

Pasi Artikainen
Koulutuskeskus SEDU

Pertti Kinnunen
Etelä-Pohjanmaan kauppakamari

koulutus